William* ja Vaula Safyanin esikoinen, Jaiden, viettää synttäreitään ankeissa merkeissä - hän ei tunne ketään muuta kuin isänsä, äitinsä ja lastenhoitajansa. Kuitenkin poika jaksoi hymyillä kasvaessaan lapseksi. (kakku taisi myös maistua :D)
*Aloittajasim
Ja näinpä Jaiden pääsi hyvin nopeasti kotitöiden makuun. :D Isä tyrkkäsi roskapussin pojan käteen ja käski tämän viedä se roskapönttöön.
Koti-iltakin vietettiin niinkin latteissa merkeissä, kun lukiessa siivousta. William tosin ehdotti vaimolleen katon rakennusta.. :>
"Kulta, miten olisi jos palkkaisimme rakennusmiehet tekemään meille katon? Luin säätiedotuksesta että pian lunta tupruttelee ihan urakalla.."
"Niin niin, halkaisemaan halot, kyllä kyllä.." Vaula höpötti takaisin. Hän oli kuunnellut vain puolella korvalla.
Jaiden nukkui hieman pommiin, joten hänen täytyi kiriä hetki bussin rinnalla, että kuljettaja huomaisi hänet. Ekana päivänä ei viitsisi myöhästyä. :>
Vanhemmilla sen sijaan työt alkavat vasta puolenpäivän jälkeen. Vaulan herättyä, hän huomasi märän läikän sängyssään, ja tajusi lapsiveden menneen. Hän nousi ylös sängystä, kunnes hän tunsi rankkoja supistuksia.
"Herranjestas, William, tee jotain!"
"N-n-niin mitä kulta?" William sopersi synnyttävälle vaimolleen.
"Jotain!"
"J-juuri niin kulta! Pinnistä, laita kaikki voimasi siihen!"
"SOITA AMBULANSSI!" Vaula parkui hädissään.
Ambulanssilta kuitenkin vältyttiin Williamin hitaan toiminnan vuoksi, ja Vaula synnytti "onnellisesti" kotonaan. Vaula ihaili lastaan päästä varpaisiin ja rutisti tätä itseään vasten.
"Onko se tyttö.. vai poika?" William kysyi varovasti.
Vaula kääntyi hymyillen miehensä puoleen.
"Poika." :)
He antoivat pojalle nimeksi Jarod.
Williamin täytyi soittaa Jarodille lastenvahti, koska työt alkoivat samaan aikaan, ja perheeseen piti tuoda rahaa kaikilla mahdollisilla keinoilla. Ylennykset olivat myös oikein tervetulleita. William on musiikkialalla, ja taisi olla jonkun leirin ohjaaja. :D
Vain tuntia myöhemmin Jaidenin ensimmäinen koulupäivä päättyi. Koulu starttasi 7-alkuisella numerolla. Jaiden kuitenkin tunsi pienoista pettymystä suorituksestaan.
Vaikka vain tunti oli vierähtänyt, oli lastenvahti jollakin tapaa saanut järjestettyä kylpyhuoneen kaaokseen. Vessanpöntössä oli tukos ja suihku taasen rikki. :D Taitoi mummelia laiskottaa, kun ei jaksanut siivota loppuun saakka. :/ Kylpyhuone jäi siten Vaulan siivottavaksi. (ei ole epäluotettavampaa lastenvahtia olemassakaan. o_o)
Myöskin keittiön antimet näyttivät kelpaavan rouvalle. Jaidenilla oli myös kiljuva nälkä, mutta lastenvahti ei muistanut kokata muille kuin itselleen. (mrrr.. mistä sille oikeen palkkaa maksetaan? :D)
Jaiden juoksi helpottuneena äitinsä syleilyyn.
"Äiti, toi mummo on ihan kauhee! Se käski mun luututa kylppärin lattiaa!"
Vaula naurahti ja uskoi Jaidenin hieman liioittelevan.
Illemmalla, kun Vaula oli tehnyt perheelleen ruuaksi spagettia ja Jaidenin suu saatu jälleen hymyyn, William ja Jaiden keskustelivat pojan tulevasta ammatista. Jaiden puhua pälpätti jalkapallosta, ja kuinka hyvä hän oli siinä.
"Minusta tulee isona Ronaldo!" Jaiden huudahti ja lapioi ruokaa suuhunsa ahnaasti. William hymyili pojalleen ja vastasi;
"Etkö olisi kiinnostunut esimerkiksi juristin ammatista? Siitä saa hyvää palkkaa ja....." William tuputti pojalleen hyväpalkkaisia ammatteja, ja sivuutti nopeasti pojan haaveet tulla isona ammattilaisjalkapalloilijaksi.
"Kappas, mikä sulla tossa kädessä.."
Vaula ja William koettivat kehittää jonkinmoista smalltalkia.
"Niin, poika haluaisi jalkapalloilijaksi.." William aloitti keskustelun. Vaulan katse kuitenkin vaelteli ihan muualla kun miehensä kasvoissa.. :D
Niinpä pariskunta vietti hieman laatuaikaa peiton alla. ;)
Vaula ei ollut jaksanut siivota kylpyhuonetta illalla tullessaan töistä, ja oli päättänyt siivoavansa sen huomenna. (eli 'tänään') Astuessaan kylppäriin, näki hän kuinka lattiat lainehtivat. Vilkaistessaan vessanpönttöä ja siellä lilluvaa tukosta, hänet valtasi oksettava olo.
Valtava ruokahalu valtasi Vaulan, ja hän päätti pyöräyttää pari purilaista mahan täytteeksi.
Lastenvahti palasi jälleen puolenpäivän jälkeen. Jätteenpuristin nitisi liitoksissaan suuren roskamäärän tautta ja rouva päätti hoitaa sen pois päiväjärjestyksestä, viemällä roskat ulos. Ei suinkaan roskapönttöön - vaan oven eteen? she has no brains Tästä lastenhoitajasta ei ole (ainakaan vielä) ollut mitään apua kotiaskareissa. Lapsiakaan hän ei hoida - antaa korkeintaan tuttipullon ja jättää lattialle sitten makaamaan.
Vaula päätti vihdoin tehdä suursiivouksen vessassa. Hän varoi astumasta lammikoihin, mutta totesi sen olevan mahdotonta. Tukos ongelmakin saatiin onneksi poistettua melko helposti. :)
Suihkun korjaaminen taas oli astetta haasteellisempaa, ja Vaula pyysi mieheltään apua kun tämä oli palannut töistään.
Jarodin syntymäpäivät koittivat. :)
Nöpönenähän Jarodistakin tuli. Ruskeat hiukset ja siniset silmät kuten isällää. ;>
Vaula ei halunnut eristäytyä kotiinsa neljän seinään sisään, vaan kutsui usein simejä kotiinsa, joista hän halusi ystäviään työnsä takia.
"Oletteko käyneet lähiaikoina teatterissa? Siellä pyörii nyt se yksi tosi hyvä näytelmä.."
"Tarkoitatko sitä Mies ja sukkahousut -komediaa?" Verryyttelypukuinen nainen naurahti.
"Sitä juuri!"
Simleidit jatkoivat jutusteluaan myöhään yöhön..
Vaikka Vaula oli viettänyt miehensä kanssa jo monia vuosi yhdessä saman katon alla, hän ei koskaan kylmennyt miehensä tiukalle sixpackille.. (ja Vaula on taas raskaana.. ;))
Jaiden harjoitteli kovasti maalaamista. Etenkin laamojen maalaaminen oli hänestä hauskaa.
"Ja sitten jos seuraavaksi vähän vihreää väriä.."
Ennen asioille lähtöä, halusi Vaula sanoa pari valittua sanaa lastenhoitajalle.
"Uskallakkin tuhota kylpyhuoneemme! Sinun pitää myös ruokkia lapsemme tai emme yksinkertaisesti maksa sinulle palkkaasi."
"Hyvä äiskä, just noin! Näytä sille!" Jaiden seurasi vierestä puhuttelua.
Vaulan jatkuvan väsymyksen ja Williamin työkiireiden lomassa kukaan ei ollut ehtinyt opettaa pikkuiselle Jarodille mitään tärkeitä taitoja. Tänäiltana William kuitenkin otti itseään niskastaan kiinni, ja harjoitteli Jarodin kanssa ensiaskeleita.
Aamiaispöydässä Jaiden otti esille tulevat ammatit - ties monennenko kerran.
"Iskä ja äiskä, oon päättänyt, että musta tulee sumopainija! Tekin aina sanotte että pitää syödä että kasvaa." William katsoi poikansa innosta säihkyviä silmiä epätoivoissaan.
Vaula irvisti tuskasta. Hän tiesi kolmannen synnytyksen alkavan.
Ja kolmannestakin tuli poika. =) Nimeksi tällä kertaa Zachary.
Haistan perintökilpailua. ;)
Elikkä tällainen ensimmäinen osa. Kommentteja saa ja oikeastaan pitääkin laittaa. :D Risuja ja ruusuja, rakentavaa ja vähemmän rakentavaa palautetta - kaikkea. :)
Kommentit